29.5 Hauki-EM 2010, Kosto-Uistelu

Lauantaina kello herätti koko tiimin 06:00 ja ensimmäinen kisapäivä oli edessä. Pikaisen aamupalan jälkeen, olikin aika pakata tarvittavat varusteet autoon ja lähteä kohti kisakeskusta. Heti alkumatkasta olikin ensimmäinen ”este” edessä, kun hirvi päätti hypätä tielle. Onneksi hirvi huomattiin heti, eikä äkkijarrutuksia tarvittu. Hirvi jolkotteli 30 metriä auton edestä ja katosi metsään. Loppumatka lossille sujuikin ilman lisäongelmia. Lossimatkan jälkeen edessä oli enää lyhyt matka kisakeskukseen, jossa vene laskettiin vesille. Kun vene oli saatu vesille ja parkkiin, niin oli aika alkaa katselemaan paikkoja ja ketä kaikkia oli paikalle jo ilmestynyt.

No eipä kestänyt kauan, kun oltiin jo jututtamassa paikalla saapuneita Sinttivinttureita, sekä edellisenä päivänä tavattuja TrollingTeam Panic:n miehiä. Juttua riitti kalastuksesta ja kaikesta kalastukseen liittyvistä asioista ja myös veneitäkin siinä vähän katsastettiin.

Siinä se aika sitten kului jutellessa ja tuli kipparikokouksen aika. Harri lähti kokoukseen kuuntelemaan säännöt ja mikä olisi ensimmäisen päivän kilpailualue. Kilpailualue päätettiin arvalla ja tällä kertaa lauantain kisat käytäisiin Niskanselän puolella. Tästä alueesta ei hirveesti ollut treenikokemusta, joten matkaan lähdettiin ennalta sovitun suunnitelman mukaan.

Vähän ennen lähtöä käytiin vielä karttoja läpi Team Kuhan miesten kanssa ja kyseltiin viimehetken neuvoja. Kun kartat oli käyty läpi ja pakattu pois, niin oli aika irroittaa veneet ja lähteä lipumaan pikkuhiljaa pois satamasta.

Team Kuha

Kello löi 09:00 ja siirtymä oli alkanut. Kaikki löivät hanan pohjaan ja suuntasivat veneet Niskanselän puolelle. Team Hajox ampaisi keulille aallonmurtajan hommiin ja suuntasi veneen lossin suuntaan, kun toiset taas lähtivät matkaan Kaivannon kautta.

Suunnaksi otettiin Painuanlahti, jonne moni muukin oli menossa. Oulujärven pitkien etäisyyksien vuoksi ajomatka kalapaikalle kestikin reilut puoli tuntia vaikka kaasukahva olikin melkein koko ajan pohjassa. Mestoille kuitenkin päästiin ajoissa ja sen jälkeen alkoi uistimien valinta. Valmistelut saatiin tehtyä ja sitten vain odotettiin, että kello löisi 10:00 ja kisat lähtisi käyntiin.

Kelkat lensivät järveen tasan klo 10 ja siitä se touhu lähti käyntiin. Uistimet laskettiin pikaisesti vetoon ja sitten vain toivottiin, että vavat alkaisi taipuilemaan tasaiseen tahtiin. Porukkaa oli kertynyt lahteen melko paljon ja mukana oli niin säippämiehiä kuin kelkkamiehiäkin. Hetki siinä meni ennen kun ensimmäinen mittakala oli kyydissä.

Kalaa tuli silloin tällöin, mutta tahti ei kuitenkaan ollut niin kova, kuin oltiin odotettu. Kalaa kuitenkin tuli ja paikkaa tahkottiin kärsivällisesti. Joskus kalat tuli hieman erikoisellakin tyylillä kyytiin (kuva), mutta tyyli oli vapaa, joten pääasia oli että kaikki mahdollinen saatiin veneen sisäpuolelle.

Suurin osa kisa-ajasta oli kulunut, kun totesimme paikan hiljentyneen täysin ja aloimme miettimään paikan vaihtoa. Niskanselän puolen paikat oli sen verran vieraita, että päätettiin lähteä kopaisemaan muutama ennalta kuultu paikka. Vehkeet vedettiin ylös vedestä ja sitten lyötiin taas kaasu pohjaan.

Siinä sitä kierrettiin muutama paikka läpi ja ainoat tapahtumat mitä saatiin oli pohjatärpit. Kalustoakin alkoi menemään siihen tahtiin, että pakeista alkoi jo pohja paistamaan uhkaavasti läpi. Kisa-aika oli käymässä vähiin, joten oli aika lähteä kisakeskuksen suuntaan. Matkalla käytiin vielä tekemässä nopea pisto Kaivannon lähellä, josta saatiinkin vielä muutama mittakala kyytiin. Sen jälkeen olikin aika lähteä kisakeskukseen punnitukseen.

Tällä kertaa saaliiksi saatiin vain 21,5 kg ja se riitti vain sijalle 113, joten melko huonosti lähti kisat käyntiin tänä vuonna. Ainoa positiivinen asia oli se, että tulos oli kuitenkin parempi kuin viime vuoden vastaavassa kisassa. Voittajat vetivät tämän päivän kisassa noin 95,5 kg haukea, joten kyllä sitä sieltä saa kun on oikeilla paikoilla ja osaa sitä pyytää.

Sinttivintturien saalis +53 kg

Päivän suurin oli 10,15 kg

No tämä päivä oli melkoinen pettymys tiimille, mutta katseet oli jo käännetty seuraavan päivän kisaan, josta odotukset olivat kovat. Viime vuoden kisassa saaliiksi saatiin 76 kg, joten vastaavaa määrää lähdettäisiin tänäkin vuonna tavoittelemaan. Vene jätettiin satamaan ja suunnattiin autolla lossin kautta Vuolijoen majapaikalle saunomaan. Saunomisen jälkeen käytiin vielä ”vähän” kisaa läpi ja sen jälkeen olikin aika mennä pehkuihin, jotta jaksettaisiin taas nousta seuraavana aamuna aikaisin ylös.

-Jouni-

Hauki-EM 2010, matka + treeni

Taas oli edessä hauki-EM kisat Oulujärvellä ja tällä kertaa päätettiin lähteä reissuun sen verran ajoissa, että ehdittäisiin tekemään yksi treenireissu ennen kisoja. Reissuun lähdettiinkin jo torstaina noin 16:30, heti kun Mika tuli töistä kotiin.

Matkalla puhuttiin tietenkin kalajuttuja ja kun arvioitu ajoaika oli 9 tuntia, niin kaikki jutut kyllä ehdittäisiin puhumaan moneen kertaan läpi. No juttua riittikin koko matkan ajan ja niinpä matka taittuikin ripeään tahtiin.

Muutamat pysähdykset matkan aikana tehtiin ja näin ollen perille saavuttiin klo 01:00. Matkaan kului siis 8,5 tuntia ja miehetkin alkoi olla jo hieman pehmeessä kunnossa. Vielä siinä makkarat grillattiin yöpalaksi ja nukkumaan päästiin vasta 02:30. Sen verran oli valoisat yöt jo pohjoisessa, että allekirjoittanut ei nukkunut lainkaan, vaan nousi ylös 03:40. Keittelin siinä rauhassa pannullisen kahvia ja lueskelin paikallisia lehtiä. Vihdoinkin kello tuli 07:00 ja myös Harri ja Mika nousivat ylös.

Oli siis perjantai ja treenipäivä. Hieman oli porukka nuutuneen oloisia pitkän ajomatkan ja 4,5 tunnin yöunien jälkeen, mutta aamukahvin jälkeen näkyi hieman piristymisen merkkejä. Melko nopeasti porukka virkosi ja näin ollen saatiin kaikki tarvittavat kamat ripeästi kyytiin ja suunnattiin lähimmälle rampille.

Rampille oli vain muutamien minuuttien ajomatka, joten tällä kertaa ei tarvinut istua autossa kovin pitkään. Paikalle oli jo ehtinyt muitakin kalamiehiä laskemaan venettä. Hetki siinä katseltiin ja huomattiin, että laskuhommissa olikin netistä tutun TrollingTeam Panic :n miehet Tatu ja Nikula. Hetki siinä juteltiin miesten kanssa, ennen kuin saatiin molemmat veneet vesille. Sen jälkeen suunnattiin ulos satamasta ja lähdettiin ajelemaan Käkilahtea kohti.

Kun paikalle päästiin pitkän ja pomppuisen ajon jälkeen, alettiin heti virittelemään vehkeitä vesille. Treenin aikana oli tarkoitus ajella niin matalat kuin syvemmätkin vedet läpi. Joitain sattumakaloja saatiin sieltä sun täältä, mutta enemmänkin olisi voinut tulla. Lopulta löydettiin kohtalainen paikka, missä tapahtumia saatiin hieman tiheämpään tahtiin ja päätettiin lopettaa paikan treenaaminen siihen.

Seuraavaksi otettiin suunnaksi Vuottolahti, joka oli toinen treenattavista kohteista. Taas ajeltiin hyvä tovi, ennen kuin saavuttiin Vuottolahteen. Siellä hommat jatkui samalla tavalla kuin Käkilahdessa ja lähdettiin etsimään kalaa pitkin lahtea. Aluksi olikin melko hiljaista, mutta jonkin ajan kuluttua löydettiin taas paikka mistä alkoi kalaa napsumaan hieman parempaan tahtiin.

Hetki siinä vielä nautittiin kalastuksesta, ennen kuin päätettiin lopettaa treenit ja suunnata takaisin venesatamaa. Vene nostettiin ylös ja lähdettiin mökille saunan lämmitykseen.

Vielä siinä soiteltiin Team Kuhan kipparille Saulille, joka oli puolestaan käynyt treenaamassa Niskanselän puolella. Näin saatiin treenikuulumiset vaihdettua keskenämme ja alettiin miettimään lopullisia taktiikoita tuleviin koitoksiin. Saunomisen ja karttojen selailujen jälkeen taktiikat saatiin sovittua ja porukka pääsi vihdoinkin nukkumaan…

Jatkuu osassa 2.

-Jouni-

Hauki-EM 2010 valmisteluja, osa 2

Hauki-EM reissu lähenee kovaa vauhtia ja tänään oli aika tehdä viimeinen testireissu järvelle. Ennen järvelle lähtöä käytiin hakemassa lämmittimen tankki täyteen löpöä, jotta kippari saa tarvittaessa lämpöä hyttiin, jos kylmä pääsee yllättää. Samalla reissulla käytiin myös postissa, johon oli saapunut Harrin tilaamat laukasimet. Sen jälkeen haettiin vene vetoon ja suunnattiin järvelle päin.

Tällä kertaa otettiin myös muutama (6kpl) vapakin mukaan, että päästiin testaamaan Digitrollit ja kelkat+kelat. Kun järvelle päästiin niin hommat aloitettiin Digitrolleista. Hetki siinä taas vierähti valikkoja selaillen ennen kuin kuulat saatiin vauhdilla sukeltamaan syvyyksiin. Heti perään laitettiin uudet lyhyemmät plaanarimastot paikoilleen ja heitettiin kelkat järveen. Kun kelkoille alettiin antamaan narua, niin löytyikin jo ensimmäinen ongelma. Toisen puolen kelan kampi osui aina pyörähtäessään hieman naruun, ja näin ollen kampi olisi voinut viiltää kireän narun poikki tai ainakin rispaannuttaa sitä. Pienellä kikkailulla kelkka saatiin kuitenkin vesille ja homma jatkui.

Molemmille puolille laitettiin vain kaksi vapaa vetoon ja näin testattiin sitä, miten laukaisimet liukuvat uusien lyhyempien mastojen kanssa. Vetostella-kelkat pitivät narua sen verran tiukalla, että laukasimet liukuivat hyvin paikoillen. Tietysti uusi narukin auttoi varmasti asiaa. Kun kaikki oli valmista niin ei muuta kuin ajelemaan syvempiä ja matalampia vesiä.

Siinä sitä istuttiin hytissä ja kuunneltiin miten takilat hakivat syvyyttä pienillä korjauksilla ja räikkä naksutteli välillä siimaa antaen. Sitten räikät pärähtikin oikein kunnolla ja miehet pomppasivat penkeiltä ylös kalan toivossa. No eihän siellä tietenkään mitään ollut, muuta kuin jyrkempi syvänne jota takila lähti seuraamaan. Tämä pomppiminen toistui reissun aikana melko monta kertaa ja todettiin, että taitaa tovi mennä ennen kuin ääneen tottuu ja osaa siihen varautua. Pysyypä miehet ainakin hereillä alkukaudesta.

Digitrollit toimivatkin suht hyvin koko reissun ajan, mutta yksi pieni säätö niihin täytynee kokeilla vielä. Matalissa paikoissa kuulat todennäköisesti häiritsivät kaikua sen verran, että se täräytti kuulat pohjaan muutaman kerran. Asia hoitunee anturin hienosäädöllä, toivottavasti. Kalaa ei tänään veneeseen saatu, mutta muutama ongelmakohta kuitenkin saatiin taas selville, joten eipä ollut taaskaan turha reissu.

Tästä on hyvä jatkaa taas eteenpäin ja seuraavat päivitykset tulevat todennäköisesti hauki-EM reissusta. Team Hajox lähtee reissuun tulevana torstaina ja palaa Lohjalle seuraavana maanantaina. Katsotaan nyt saadaanko sivuja päivitettyä puhelimien avulla reissun aikana vai päivitetäänkö sivuja vasta kotiinpaluun jälkeen. Nähdään Manamansalossa lauantaina ja tulkaahan nykimään hihasta ja juttelemaan!

-Jouni-

P.S. Tässä Elorannalle niitä päivityksiä joita kaipasit !

Haukiuistelun juttu lehdessä

Haukiuistelun saalis parempiin suihin

17.05.2010 8:00

Tuula Kolehmainen

Vaikea kilpailu. Harri Tolonen, Jouni Jurvanen ja Mika Jauhanen eivät saavutuksestaan iloinneet. Pikkumiesten, Aapo Tolosen ja Atte Tolosen perspektiivistä saalis oli valtava. Pekka Ilmarinen vastasi punnituksesta. (Kuvaaja: Tuula Kolehmainen)

Kun Lohjanjärvi-cupin Eagle haukiuistelun ensimmäiset venekunnat rantautuivat punnitukseen, oli kalamiehiä vastassa valtaisa tungos.

Lohjan Kalaseura oli päättänyt minimoida hävikin ja jakaa järven antimet herkkusuille ja kotikokeille.

– Ylimääräisestä saaliista on syytä päästä eroon muutamassa tunnissa, etenkin tällaisilla helteillä, kalastusmestari Pekka Ilmarinen pohti.

–On parempi jakaa hauet ilmaiseksi, kun yrittää myydä kalaa. Tällöin hauet pitäisi suolestaa, fileoida ja jäittää.

Halukkaita ottajia riitti Aurlahden kanoottivajalla jonoksi asti. Osa odottelijoista jäi kokonaan ilman kalaa, kun kalamiehet pitivät saaliin itsellään.

Ensimmäisten joukossa punnitukseen marssivat kalastajanuorukaiset, Tino Eroahti, Jere Hampori ja Tiranai Theengam Oa.

Liki kolmekiloinen hauki sujahti rannalla odottelijoiden pettymykseksi poikien omaan taskuun.

Inkeri Silvola, Kaarina Pönniö, Ulla Liljander ja Aune Laaksonen hämmästelivät venyvää jonoa.

– Olisi tarvittu oikea jonotusjärjestelmä, rouvat pohtivat.

Inkeri Silvola kertoi tekevänsä herkullisen kalamurekkeen, mikäli saisi saalista.

Aune Laaksosella oli mielessään maukas uunihauen resepti.

– Kermasta ja juustoraasteesta kypsyy kalalle suussa sulava kuori.

– Haukea kutsuttiin aikanaan halventavasti räkäkalaksi. Vanha käsitys hauesta huonompana ruokakalana on aivan väärä, vaikka pienet hauet voivat kovin ruotoisia ollakin, Aune Laaksonen pohti.

– Kaikki kala on herkullista voissa paistettuna, kermalla höystettynä, hän jatkoi.

Olavi Immosta onnisti. Kotiin vietäväksi hän sai pari komeaa vonkaletta.

– On minulla vene ja vehkeet, mutta en ole vesille joutanut, Lopen mies kertoi. Kalat päätyvät pannulle ja kattilaan.

Pertti Korpelainen ja Sinikka Aarto-Kallio riemuitsivat hekin helposta saalista.

Nyt haukikeiton tekoon, pilkkimies Pertti Korpelainen iloitsi.

– Eihän sitä saa ruokaa roskiin heittää. Hienoa, että jakavat hauet halukkaille, Sinikka Aarto-Kallio mietti.

Venekunta toisensa jälkeen ajoi rantaan ja saapui punnitukseen kohtalaisen kevyin kantamuksin.

Haukimiehet Jouni Jurvanen, Harri Tolonen ja Mika Jauhanen olivat tyytymättömiä kisapäivään, vaikka uistelivatkin kokonaiskilpailun seitsemänneksi.

–Kyllä oli vaikea kilpailu. Säät vaihtuivat nopeasti hyytävästä helteeksi, ja kala vaihtoi paikkaa, kippari Harri Tolonen pohti. Vasta iltapäivällä nousi ensimmäinen mittakala.

Muutamalla kilpailijalla oli olosuhteista huolimatta taito ja tuuri kohdannut.

Juho Tikkala ja Pentti Koponen uistelivat haukiuistelun toiselle sijalle. Kolmannelle sijalle nousivat Arto Ronko ja Ari Kortelahti.

Suurimman, yli viiden ja puolen kilon hauen nappasivat Harri Nikula ja Harri Halttunen, jotka uistelivat myös kokonaiskilpailun voittoon ylivoimaisella 32,9 kilon yhteistuloksellaan.

Voittajien saaliista riitti jaettavaksi.

15.5 Lohjanjärvi-Cup, Haukiuistelu

No nyt se on vihdoinkin kisakausi avattu. Lauantaina 15.5. käytiin Lohjanjärvi-Cup:n ensimmäinen kisa, Haukiuistelu. Team Hajox:lla odotukset kisan suhteen olivat korkealla, koska olivathan aikaisemmin tehdyt treenireissut sujuneet suht hyvin ja kohtalaisia ottipaikkoja oli löydetty useampi. Oman lisän kisaan toi useamman päivän kestäneet helteet, joiden vaikutus kyllä huomattiin jo treeneissä. Helteistä huolimatta päätettiin lähteä kisaan pitkillä säipillä ja ennalta suunnitellun taktiikan mukaan.

Kisa-aamuna kokoonnuttiin kipparin pihalle klo 7 ja veneen varustelu aloitettiin. Pitkät säipät ja kaikki muut tarvittavat varusteet pakattiin veneen kyytiin.

Aamun valmisteluja.

Kun veneeseen oli pakattu kaikki tarpeellinen, niin oli aika lähteä liikenteeseen. Ensimmäiseksi käytiin tankkaamassa vene ja sen jälkeen suunnaksi otettiin Hiidensalmen ramppi. Laskun jälkeen lähdettiinkin kohti kisakeskusta.

Vene laskettu vesille ja suunnaksi kisakeskus.

Kisakeskukseen saavuttiin hyvissä ajoin ja vene laitettiin parkkiin. Jonkin aikaa siinä joutui odottelemaan ennen kuin seuraavat kilpakumppanit saapuivat paikalle veneineen. Ensimmäisten joukossa oli KuhanVetäsen 1 venekunta ja Cartman trolling venekunta. Sen jälkeen porukkaa alkoikin ilmestyä paikalle tasaiseen tahtiin.

Porukkaa alkaa valumaan rantaan.

Kun kisakeskuksessa oli kaikki saatu järjestykseen ja ilmoittautumispiste avattiin, oli aika käydä ilmoittamassa Team Hajox kisaan mukaan. Sen jälkeen odoteltiin tulevia joukkuetovereita rantaan, jotta saataisiin myös joukkue ilmoitettua Lohjanjärvi-Cupiin. Kyllähän ne toverit sieltä saapuivat aikanaan ja seuraavaksi olikin edessä joukkueen nimen keksiminen. Pitkän pohdinnan jälkeen joukkueen nimeksi päätettiin laittaa Team Iso-J, kalakeisari Jussi Haverin mukaan. Joukkuessa ovat mukana kipparit: Harri Tolonen, Jussi Haveri ja Ilkka Laakso miehistöineen.

Laakso saapuu paikalle uuden karhealla kalustolla.

Laituripaikat kortilla.

Lasku hommia.

Palaveri käynnissä.

Aurlahden ranta.

Kuka puhuu totta ja kuka ei ?????

Aurlahti.

Kello alkoi lähestyä puolta kymmentä ja oli aika siirtyä veneeseen. Rannasta oli samaan aikaan irtautumassa myös KuhanVetäsen 3, juniori tiimi. Oli erittäin hienoa nähdä, että junioreitakin oli mukana kisassa. Kaikista kyllä huomasi, että into vesille oli kova. Toivotaan, että pojilla riittää innostusta hyvän harrastuksen parissa ja jatkavat kalastusta mahdollisimman pitkään.

Juniorit valmiina lähtöön.

Siirtymä alkoi klo 9:30 ja innokkaimmat lähtivät heti paahtamaan täysillä eteenpäin. Me puolestaan jäätiin suosiolla odottamaan, että suurin ruuhka olisi ohi ja vasta sen jälkeen lähdettiin menemään. Matkalla ehti myös ottamaan muutamia kuvia veneistä ja maisemista.

Lähtö tapahtunut ja jotkut lähti heti seuraamaan.

Siirtymää.

Juniorit vauhdissa.

Cartman Trolling Team vauhdissa.

Laakson uusi Örnvik vauhdissa.

Siirtymä saatiin suoritettua vartissa ja suunnattiin 1. mestalle, Virkkalan lahdelle. Vapojen asennus ja uistimien valikointi alkoi välittömästi. Kaikki saatiin hyvissä ajoin valmiiksi ja sen jälkeen käytiin vielä kerran taktiikka läpi, ettei tule mitään epäselvyyksiä sen suhteen.

Kello löi 10 ja vieheet laskettiin veteen. Siitä alkoi tämän kauden ensimmäinen kisa, vihdoinkin. Hommat aloitettiin suunnitelmien mukaan ja alettiin raapimaan ensimmäistä paikkaa. Paikalle oli ilmestynyt myös muutama muukin vene meidän seuraksi. Muiden veneiden lähdettyä, jatkettiin hommia vielä kärsivällisesti kalojen toivossa. Jonkin aikaa vielä uisteltiin kunnes huomattiin, että paikka oli kuollut, joten vavat nostettiin ylös ja nopeasti 2. paikkaan.

Paikalle saavuttiinkin suht nopeasti ja ei muuta kuin vavat alas ja uutta yritystä. Uistelua jatkettiin suunnitelmien mukaan ja uutta mestaa alettiin käymään läpi. Koko miehistö oli valmiina toimintaan, mutta melko hiljasta oli taas toiminnan suhteen. Eipä se siitä miksikään muuttunut joten taas oli aika ottaa vieheet ylös ja vaihtaa maisemaa 3. paikkaan.

Taas laskettiin vehkeet vesille ja aloitettiin kalastus kovin odotuksin. Hiljaiseksi osoittautui tämäkin paikka ja saldo pysyi vieläkin pyöreässä nollassa. Tässä vaiheessa alkoi ensimmäisen kerran mietityttämään, että mitäs nyt tehdään kun kaikki paikat pettää ? Vavat nostettiin ylös ja edessä oli taas paikan vaihto. Paikkoja kierreltiin pitkin järveä ja kaikki mahdolliset paikat käytiin ronkkimassa läpi.

Kun paikkoja oli kierrelty ja ajeltu läpi, niin loppujen lopuksi löysimme itsemme Aurlahdesta. Oltiin siis ajeltu kisa-alue päästä päähän tuloksetta. Aurlahti käytiin kuitenkin läpi, mutta eipä sieltäkään saatu yhtään kalaa. Tässä vaiheessa oli pikapalaverin paikka. Aikaa oli kulunut tähän ajeluun todella paljon ja kello oli jo 14:30. Kisa-aikaa oli jäljellä enää 2,5 tuntia ja jotain oli keksittävä. Tiimin yhteisellä päätöksellä päätettiin lähteä taas kisa-alueen toiseen päähän, Mustion puolelle.

Kun saavuttiin Mustion puolelle, päätettiin mennä edellisen päivän treenipaikalle, vaikka sieltä ei mittakalaa saatukkaan. Paikkaa alettiin käymään läpi ja kello 14:55 saatiin vihdoinkin ensimmäinen mittakala veneen sisäpuolelle. Melkoinen taakka putosi jokaisen jätkän hartioilta, kun tajusimme että päästään sentään puntarille. Eipä ole ennen noin pieni hauki saanut miehiä noin iloisiksi. Samalla päätettiin, että loppuaika kisasta (2 tuntia) vedettäisiin samassa mestassa, eikä lähdetä enää hötkyilemään minnekkään. Loppuaika uisteltiinkin samassa paikassa ja sieltä saatiin kovalla työllä revittyä 5 kpl mittakaloja.

Muutama minuutti ennen kisa-ajan umpeutumista vavat kerättiin kasaan ja lähdettiin taas ajelemaan Aurlahtea kohti punnitukseen. Kun rantaan saavuttiin oli aika heittää kalat pussiin ja mennä puntarille. Ennen puntarille menoa piti vielä käydä mittaamassa yksi hauki tarkastuspisteellä. No olihan se mitan täyttävä, joten ei muuta kuin puntarijonoon. Puntarilla tulokseksi ilmoitettiin 7530 g ja sillä irtosi kisan 7. sija. Todettiin siinä porukalla, että tämähän meni paremmin kuin hyvin. Kuka nyt olisi voinut uskoa, että tällaisella vedolla voi saavuttaa 7. sijan ?

Joukkuekisassa kävikin sitten vähän paremmin. Iso-J:n venekunta sijoittui 4. 9945 g tuloksella, mutta Laakson venekunta jäi tällä kertaa ilman saalista. Näin ollen joukkueen yhteistulos oli 17475 g ja se riitti joukkuekisan 2. sijaan.

Yleisöä puntarilla.

Hauki oli kuitenkin sen verran huonolla syönnillä, että tuloksissa oli suuria eroja. Vain kisan 3 parasta sai yli 10 kg, joista Harri Nikulan venekunta oli ihan omassa luokassaan yli 30 kg saaliilla. Toiseksi tullut Koposen venekunta sai 17,5 kg ja kolmanneksi tullut Rongon venekunta 12,7 kg.

Kaiken kaikkiaan kisa oli meille todella vaikea. Veneessä käyneet alamittaiset puikulat ja kolmen mittakalan karkuutus meinasi lannistaa miehet ihan lopullisesti. Onneksi kisan loppupuolella kuitenkin osattiin tehdä ne oikeat ratkaisut ja näin ollen saatiin myös jonkun näiköinen tuloskin aikaan. Melkoisen paljon se ajoa vaati, mutta kannatti kuitenkin. Taktiikkaa noudatettiin heti alusta sen minkä pystyi ja näin ollen ei jäänyt mitään jossiteltavaa jälkeenpäin. Aina oppii jotain uutta ja tästä on hyvä jatkaa kautta eteenpäin.

-Jouni-